Kolme viikkoa sitten lauantaina eli 25.10. syntyi poika nimeltä Kyllikki. Synnytys eteni nopeasti ja kaikki meni hyvin.

 

Juttuhan eteni siten että aamulla yhdeksän aikaan alkoivat lievät supistukset. Ne eivät kuitenkaan estäneet ulkoilua eikä päiväunia. Välillä katosivat kokonaan. Kahdelta supistukset voimistuivat ja tihenivät. Alkoi pakkaus. Vähitellen lähdettiin viemään Verneri mummolaan. Sieltä sitten OYS:aan, missä oltiin viiden aikaan. Päästiin alkututkimusten jälkeen heti saliin, vaikkakaan vielä ei kiirettä ollut. Tai ainakin siltä se vaikutti..

 

Ilokaasulla helpotin supistuksia. Paljon muuta kivun lievitystä en sitten ehtinyt saadakaan.. Synnytys eteni nopeammin kuin kätilö osasi olettaa. Siinä vaiheessa, kun helpotusta olisin halunnut, ei anestesialääkäriä saatu paikalle. Lopulta lääkäri tuli klo 19.45 ja pisti epiduraalin, mikä oli jälkikäteen ajateltuna aika hölmöä. Samapa se sille enää tässä vaiheessa ;) Kyllikki syntyi klo 20.19.

 

Sairaalasta päästiin kotiutumaan jo maanantaina. Tomera isoveli Verneri ja Janne hakivat minut ja uuden tulokkaan kotiin, missä tuoksui vastaleivottu korvapuusti ja rieska. Minulla kun oli tarkoitus leipoa korvapuusteja sinä lauantaina, kun sairaalaan tuli lähtö. Mainitsin siitä synnytyssalissa ja kätilö sanoi Jannelle, että pidäkin huoli siitä, että kotiutuspäivänä kotona on tuoretta pullaa. Mitäs mies muuta olisi voinut siinä tilanteessa tehdä ;)

 

Kotona on mennyt hyvin. Alkujärkytyksen ja -väsymyksen jälkeen elämä kolmen miehen kanssa on varsin mukavaa. Pikku mies on tyytyväinen elämäänsä. Mitä nyt todella huomionkipeä hereillä ollessaan.

 

Jatkan juttua myöhemmin. Nyt lukemaan Vernerille iltasatua.